Miksi työntekijöiden terveydestä huolehtiminen kannattaa?

Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla ja häiriöiden ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavaa. Tutkimusten mukaan sijoitus mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannukset sekä muut työmarkkinakustannukset vähenevät.

Suomessa

• Mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset ovat OECD-maiden korkeimpia: vuodessa 11 miljardia euroa eli 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta⁵
• Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle⁶
• Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy⁷ (yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu mielenterveyden häiriöistä) 

Tutkimusten mukaan

• Työkyvyn vaikuttavilla tukitoimilla (psykoterapia, liikunnan edistäminen, osasairauspäiväraha, työn muokkaus ja työuravalmennus) edistetään työhön osallistumista ja samalla säästetään kustannuksia⁸
• Tuloksekkaalla ja yhteistyöhön perustuvalla työkykyjohtamisella voidaan alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia miljoonilla euroilla⁹
• Nuorten mielenterveyttä ja työhön osallistumista parantavilla tukipalveluilla voidaan kohottaa bruttokansantuotetta parhaimmassa tapauksessa useammilla kymmenillä miljoonilla euroilla¹⁰
• On arvioitu, että jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyisi 10-15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3-0,5 prosentilla¹¹

⁵ OECD 2018: Health at a Glance: Europe

⁶ Kela 2019. Tilasto maksetuista sairaspäivärahoista

⁷ Tilastokeskus 2019. Tilasto Suomen eläkkeensaajista

⁸ Ervasti ym. 2020: Työkyvyn tuki edistää mielenterveyttä ja työhön osallistumista. Policy Brief 24/2020 Valtioneuvoston kanslia

⁹ Leino ym. 2016: Raha tehokkaampaan käyttöön työkykyjohtamisessa; ks. myös Terveystalo 2019: Tekemättömän työn kustannukset

¹⁰ Reini 2016: Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset

¹¹ Wahlbeck ym. 2018: Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2018