Työuupumus

Työuupumuksella tarkoitetaan väsymystä tai turhautumista, jota saattaa kokea jokainen, joka on jonkin aikaa hoitanut tiettyjä työtehtäviä. Työuupumukselle on ominaista emotionaalinen uupuminen ja tunne heikentyneestä ammattiylpeydestä tai omien ammatillisten saavutusten vähäisyydestä. Emotionaalinen uupuminen tarkoittaa tilaa, jossa yksilön tunteet ovat kuluneet loppuun, hänen tarmokkuutensa on kadonnut, ja hän tuntee väsymystä ja heikkoutta. Työuupumus usein vaikuttaa kielteisesti yksilön ammatillisiin saavutuksiin, suoriutumiseen ja taitoihin.

Aiemmin ajateltiin, että työuupumus koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan työntekijöitä (opettajia, hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä). Nykyisin kuitenkin ymmärretään, että ammattiala ei ole keskeisin työuupumuksen tekijä. Työuupumusta koetaan useissa eri ammateissa. Siitä kärsivät niin poliisit, lakimiehet, insinöörit, IT-asiantuntijat, rakennusmiehet ja kirjanpitäjät kuin eri ammateissa työskentelevät etätyöntekijätkin. 

Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat sekä yksilölliset että ympäristötekijät.

Mitkä ovat työuupumuksen yksilölliset riskitekijät? Tutkijat täydentävät tätä luetteloa vuosittain. Näitä ovat esimerkiksi

  • täydellisyyden tavoittelu, korkeat (idealistiset) odotukset omasta suoriutumisesta
  • suuri tarve saada tunnustusta (halu tehdä paljon muiden eteen, jotta saa arvostusta)
  • muiden ihmisten tarpeiden asettaminen etusijalle ja omien tarpeiden sivuuttaminen
  • tunne omasta korvaamattomuudesta (haluttomuus delegoida tehtäviä muille)
  • taipumus tehdä kovasti töitä ylikuormitukseen ja uupumukseen saakka
  • työn pitäminen elämän keskeisimpänä asiana.

Seuraavat työympäristön tekijät yleensä edesauttavat työuupumuksen kehittymistä:

  • korkeat tai ristiriitaiset suoritusvaatimukset, kiire
  • vaikeudet yhdistää johtotehtäviä ilman riittävää tukea
  • stressaava ilmapiiri ja ympäristö, jossa ei ole tukea tarjolla 
  • puuttuvat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa työorganisaatioon
  • rajatut mahdollisuudet ilmaista mielipiteitään
  • viestinnän ja vuoropuhelun heikkoudet (työntekijöiden kesken sekä työnantajien ja työntekijöiden kesken)
  • hallinnolliset rajoitukset
  • esihenkilöiden asettamat paineet
  • töiden huono organisointi
  • resurssien puute (työvoima, rahoitus)
  • etenemismahdollisuuksien puuttuminen
  • tehtäväkuvan tai työroolin epäselkeys
  • myönteisen palautteen puuttuminen
  • tiimityön puuttuminen
  • sosiaalisen tuen puute. 

Työuupumus vaikuttaa epäilemättä kielteisesti elämän kaikilla alueilla. Se vaikuttaa sekä fyysiseen terveyteen että mielenterveyteen. Työuupumuksen kielteiset vaikutukset voivat johtaa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja jopa riippuvuuksiin. 

Jos epäilet kärsiväsi työuupumuksesta, vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Oletko tyytymätön työhösi?
  • Oletko jatkuvasti väsynyt liiallisen työmäärän vuoksi?
  • Vältteletkö esihenkilöitä ja/tai kollegoitasi?
  • Onko sinulla heikko ammatillinen itsetunto?
  • Etkö enää arvosta työhön liittyviä saavutuksiasi?
  • Onko sinulla uniongelmia (et nukahda helposti ja mietit usein työasioita)?
  • Tunnetko ahdistusta, vihaa, tyhjyyttä tai merkityksettömyyttä tai koetko fyysisiä oireita ajatellessasi työtä (lihasjännitystä, vatsakipua, pahoinvointia tai ripulia)?

Jos vastaat myöntävästi useimpiin kysymyksiin, kannattaa keskustella asiasta ensisijaisesti esihenkilön kanssa. Jos tämä tuntuu hankalalta, voit pyytää apua ja neuvoja ulkopuoliselta asiantuntijalta (työterveyden ammattilaiselta, psykologilta, lääkäriltä). Työterveyshuollosta saat tarvittaessa asiantuntija-apua esimerkiksi työhön sisältyvän haitallisen työkuormituksen selvittämiseksi. Ohjeita löydät Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus

Euroopan unionin lippu

EMPOWER-hanke on saanut rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta sopimuksen nro 848180 mukaisesti