Väkivalta

Työpaikalla esiintyvä vihamielisyys (aggressio) voi sen voimakkuudesta ja lähteestä riippuen olla uhka työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Jopa suhteellisen vähäinen, mutta toistuva altistuminen väkivallan uhalle voi aiheuttaa näkyviä häiriöitä työntekijöiden henkiselle, sosiaaliselle ja ammatilliselle toiminnalle.

Euroopan komission määritelmän mukaan työpaikkaväkivalta tarkoittaa tilanteita, joissa henkilöitä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään heidän työhönsä liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat heidän turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja terveytensä.

Väkivallan lähteen mukaan työpaikkaväkivalta luokitellaan seuraavasti:

  1. Organisaation ulkopuolelta lähtöisin oleva väkivalta:
    • ”Rikollinen” väkivalta – kun tekijä on organisaation ulkopuolinen henkilö, joka tekee rikoksia, tihutöitä tai terroritekoja organisaation tiloissa.
    • Asiakaslähtöinen väkivalta – kun tekijä on asiakas, esimerkiksi koulun opiskelija, sairaalan potilas, vankilan vanki tai bussin matkustaja.
    • Työntekijöiden ihmissuhteista lähtöisin oleva väkivalta – kun työntekijän kumppani, perheenjäsen tai ystävä tekee väkivaltaisia tekoja työntekijää tai muita työntekijöitä kohtaan organisaation tiloissa.
  2. Organisaation sisäinen väkivalta:
    • Ihmisten välinen väkivalta, joka voi olla työntekijöiden keskinäistä tai esihenkilön ja työntekijän välistä väkivaltaa.
    • Organisatorinen väkivalta – esiintyy työpaikoilla, joiden työntekijät voivat työrooliensa kautta joutua uhkaaviin tilanteisiin (esimerkiksi ulosottomiehet tai varainhoidon valvojat) tai joiden organisatorinen ilmapiiri sallii tai jopa kannustaa äärimmäiseen kilpailuun tai ongelmien väkivaltaiseen ratkaisemiseen ihmisarvoa kunnioittamatta.

Useiden tutkimusten mukaan työpaikkaväkivalta ilmenee yleensä seuraavilla tavoilla:

  1. Vihamielisyyden osoittaminen esimerkiksi ääntä korottamalla, kiroilemalla, näyttämällä loukkaavia eleitä tai tekemällä loukkaavia kommentteja, uhkailemalla, vihjailemalla, sosiaalisella boikotoinnilla, eristämisellä, jättämällä jonkun läsnäolo huomiotta, levittämällä uhrista virheellistä tietoa, liiallisella ja epäoikeudenmukaisella kritisoinnilla, työsuorituksen epäreilulla arvioinnilla ja hankkeiden tuhoamisella.
  2. Työn tahallinen estäminen (kuten ryhmän toiminnan hidastaminen) esimerkiksi poistumalla työpaikalta, myöhästymällä kokouksista, hävittämällä asiakirjoja, tekemällä virheitä, jättämällä varautumatta työtehtäviin, viivästyttämällä tehtäviä, salaamalla tärkeitä tietoja, piilottamalla laitteita tai laukaisemalla palohälytyksen.
  3. Avoin väkivalta – esimerkiksi tavaroiden heittely, fyysiset hyökkäykset, seksuaalinen ahdistelu, varkaus ja omaisuuden tuhoaminen (koneiden ja laitteiden vahingoittaminen, auton naarmuttaminen, tärkeiden tiedostojen poistaminen tai viruksen asentaminen tietokoneisiin). 

Väkivallalle altistumisen haitalliset seuraukset koskevat uhrien lisäksi myös työpaikkoja. Väkivaltatapausten jälkeen uhrit kokevat usein vihaa, ärtyneisyyttä, ahdistusta, masennusta, lannistumista, avuttomuutta, halua irtisanoutua ja uupumusta. Heillä voi olla syyllisyyden tunteita ja heikko itsetunto. Psykologisten häiriöiden lisäksi ilmenee usein fyysisiä ongelmia. Uhrit voivat kärsiä päänsärystä, migreenistä, vatsakivusta, väsymyksestä, unettomuudesta, unihäiriöistä ja lisääntyneestä lihasjännityksestä. Myös väkivaltaisten tilanteiden todistajat saattavat tuntea olonsa ahdistuneeksi ja epämukavaksi. Työpaikkaväkivallan takia sosiaalinen ja ammatillinen elämä usein kärsivät: suhteet kollegoiden kanssa muuttuvat, syntyy konflikteja, monet haluavat vaihtaa työpaikkaa tai lopettaa työt kokonaan ja tuottavuus laskee. Myös työntekijän näkemys johtajista ja asenne heitä kohtaan voi muuttua: johtajiin ei ehkä luoteta turvattoman työn vuoksi. Tämä saattaa vaikuttaa tuottavuuteen, tehtäviin sitoutumiseen ja ammattietiikan noudattamiseen.

Lisätietoa työpaikkaväkivallan ehkäisemisestä sekä ohjeita työntekijälle ja työnantajalle: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka 
Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallitsemiseksi: https://ttk.fi/ajankohtaista/teema-artikkelit/tyopaikkavakivallan_hallinta_on_yhteistyota.8867.news#d04a2c94
Tietoa työpaikkakiusaamisesta: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/

Euroopan unionin lippu

EMPOWER-hanke on saanut rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta sopimuksen nro 848180 mukaisesti