Mielenterveyden ymmärtäminen jatkumona
Käsitteiden sekaannusta on yritetty välttää kuvaamalla mielenterveyttä jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä voidaan nähdä hyvää oloa ja toimintakykyä merkitsevä mielenterveys ja toisessa ääripäässä vakaviin mielenterveyshäiriöihin viittaava mielenterveys. Mielenterveys ei ole pysyvä tai staattinen tilanne, vaan liikumme jatkumolla edestakaisin sijoittuen sen eri kohtiin eri aikoina, eri tilanteissa ja eri elämänvaiheissa.
Jatkumon yhdessä ääripäässä ihmiset voivat hyvin; he ovat kestäviä ja toimintakykyisiä. Kun liikutaan jatkumolla keskikohtaan, alkaa ilmetä selviytymisvaikeuksia. Liikuttaessa edelleen kohti jatkumon toista laitaa ongelmien määrä kasvaa ja mielenterveyden oireet vakavoituvat. Jatkumon toisessa ääripäässä ihmiset kokevat vakavia mielenterveyden häiriöitä ja ovat vaarassa vahingoittaa itseään tai jopa tehdä itsemurhan.
Pohjimmiltaan mielenterveydessä ei ole kysymys vain häiriöiden tai ongelmien puuttumisesta, vaan kognitiivisesta, emotionaalisesta ja sosiaalisesta toimintakyvystä – siitä, miten ajattelemme, tunnemme ja olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.
Suomessa käytetään käsitteitä ’positiivinen mielenterveys’ ja ’mielen hyvinvointi’. Ajatuksena on, että mielenterveys on enemmän kuin sairauden tai mielenterveyshäiriön puuttuminen. Lisätietoa: THL: positiivinen mielenterveys
Myös kansallisen mielenterveysstrategian linjauksena on, että mielenterveys tulee nähdä yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomana, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan. Mielenterveys ymmärretään resurssina, joka auttaa ihmisiä selviytymään elinympäristössään. Hyvä mielenterveys on ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva voimavara. Lisätietoa: Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030
EMPOWER-hanke on saanut rahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta sopimuksen nro 848180 mukaisesti